Luin muiden ryhmäläisten blogitekstit avainkuvan kohtaamisesta ja totesin, että mielemme pelasivat havaintojen suhteen melko yhtenäistä peliä. Muillakin oli hyvin samankaltaisia kokemuksia teoksen ensikohtaamisesta ja mielikuvat vastasivat pitkälti toisiaan. Tämä saattoi toki johtua myös siitä, että keskustelimme runsaasti yhdessä kuvasta, jolloin kaikkien kokemukset ikään kuin kietoutuivat toisiinsa niitä jaettaessa. Jokaisella oli kuitenkin luonnollisesti myös omia henkilökohtaisia näkemyksiä teoksesta. Seuraavaksi tarkastelen ryhmäläisten kirjoittamia avainkuvan kohtaamiseen liittyviä blogitekstejä suhteessa taiteen tiedonaloihin (taidehistoria, taidekritiikki ja estetiikka). Taiteen tiedonalojen teoria
pohjautuu Sillanrakentajat-kirjaan ja tiedonalojen muistioon, jotka molemmat ovat Marjo Räsäsen käsialaa. Käytän teorian tukena myös ensimmäisen luennon dioja.
Taidehistoriallinen näkökulma jäi ryhmämme kuvailuissa suppeaksi, koska emme tienneet teoksen tekijää, nimeä tai ajankohtaa, jolloin se on syntynyt. Pohdinnat teoksen syntyyn vaikuttaneista ulkomaailman tekijöistä ja kontekstista näin ollen puuttuivat ryhmämme kuvauksista. Teos koettiin ehkä sen satumaisuuden ja avaruudellisten elementtien vuoksi jollain tapaa universaaliksi tuotokseksi, joka ei liity vahvasti mihinkään tiettyyn kulttuuriin.
Taidekritiikin tutkimustapojen suhteen ryhmämme kuvaukset olivat suhteellisen pinnallisia. Myös tähän vaikutti varmasti rajoittunut faktatieto taiteilijasta ja teoksesta. Tulkinnat teoksesta pohjautuivat siis sen taustatekijöiden sijaan teoksen värimaailmaan sekä siinä kuvatun maiseman, esineiden ja hahmon välisiin suhteisiin. Blogikirjoituksista löytyi kuitenkin runsaasti taidekritiikkiin liittyvää kuvailua, sillä ryhmäläiset pohtivat paljon teoksen tarkastelusta nousseita tunteita, kokemuksia ja muistoja. Teoksesta tehtiin myös hyvin yksityiskohtaisia havaintoja ja kuvailuja sen sisällöstä sekä aiheesta.
Estetiikkaan liittyen ryhmäläiset eivät suoraan avanneet käsitystään siitä, onko kuva taidetta vai ei, tai mikä siitä tekee taidetta. Teoksen taiteellista arvoa ei kyseenalaistettu, vaan kaikki ainakin kirjoitusten sävyn perusteella antoivat sille taideteoksen tittelin heti kättelyssä. Ryhmäläiset kuitenkin kiinnittivät huomiota taiteilijan käyttämiin tekniikoihin ja niiden muodostamiin kontrasteihin.
1. luennon diat
Muistio taiteen tiedonaloista
Räsänen, M. (2000). Sillanrakentajat. Kokemuksellinen taiteen ymmärtäminen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
pohjautuu Sillanrakentajat-kirjaan ja tiedonalojen muistioon, jotka molemmat ovat Marjo Räsäsen käsialaa. Käytän teorian tukena myös ensimmäisen luennon dioja.
Taidehistoriallinen näkökulma jäi ryhmämme kuvailuissa suppeaksi, koska emme tienneet teoksen tekijää, nimeä tai ajankohtaa, jolloin se on syntynyt. Pohdinnat teoksen syntyyn vaikuttaneista ulkomaailman tekijöistä ja kontekstista näin ollen puuttuivat ryhmämme kuvauksista. Teos koettiin ehkä sen satumaisuuden ja avaruudellisten elementtien vuoksi jollain tapaa universaaliksi tuotokseksi, joka ei liity vahvasti mihinkään tiettyyn kulttuuriin.
Taidekritiikin tutkimustapojen suhteen ryhmämme kuvaukset olivat suhteellisen pinnallisia. Myös tähän vaikutti varmasti rajoittunut faktatieto taiteilijasta ja teoksesta. Tulkinnat teoksesta pohjautuivat siis sen taustatekijöiden sijaan teoksen värimaailmaan sekä siinä kuvatun maiseman, esineiden ja hahmon välisiin suhteisiin. Blogikirjoituksista löytyi kuitenkin runsaasti taidekritiikkiin liittyvää kuvailua, sillä ryhmäläiset pohtivat paljon teoksen tarkastelusta nousseita tunteita, kokemuksia ja muistoja. Teoksesta tehtiin myös hyvin yksityiskohtaisia havaintoja ja kuvailuja sen sisällöstä sekä aiheesta.
Estetiikkaan liittyen ryhmäläiset eivät suoraan avanneet käsitystään siitä, onko kuva taidetta vai ei, tai mikä siitä tekee taidetta. Teoksen taiteellista arvoa ei kyseenalaistettu, vaan kaikki ainakin kirjoitusten sävyn perusteella antoivat sille taideteoksen tittelin heti kättelyssä. Ryhmäläiset kuitenkin kiinnittivät huomiota taiteilijan käyttämiin tekniikoihin ja niiden muodostamiin kontrasteihin.
1. luennon diat
Muistio taiteen tiedonaloista
Räsänen, M. (2000). Sillanrakentajat. Kokemuksellinen taiteen ymmärtäminen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti