KUVAMATKA Originaalin äärellä: Taidemuseovierailu

Hanna Kanto

Observatööri

Observatör, Observer

2015

Akryyli kankaalle

Kaikki kurssin avainkuvien alkuperäisteokset ovat esillä Rovaniemen taidemuseossa Paluu pohjoiseen -näyttelyssä. Oli todella mielenkiintoista viimein nähdä alkuperäisteos ja saada selville siitä paljon kaivattua uutta informaatiota. Alkuperäisen työn äärelle päästyäni kiinnitin ensimmäisenä huomiota teoksen nimeen. Observatööri. Ensimmäinen ajatus oli "höh". Olin kuvitellut nimen paljastavan jotain sellaista teoksesta, mitä en ollut vielä itse huomannut. Pienen makustelun ja pyörittelyn jälkeen huomasin kuitenkin löytäväni oivalluksia jo pelkän nimen pohjalta. Taiteilija on siis halunnut korostaa nimenomaan hahmon luonnetta tarkkailijana, ei erakkona tai muulta maailmalta piiloon paenneena henkilönä. Hahmo on siis ympäristönsä tarkkailija ja tutkija. 

Lyijykynäjälkien, siveltimestä maaliin tarttuneiden karvojen ja maalin valumajälkien näkeminen tekivät teoksesta jollain tapaa inhimillisemmän ja loivat jonkinlaisen linkin taiteilijan ja katsojan välille. Teos ei ole mielikuvissani enää pelkkä printti tulostuspaperilla, vaan konkreettinen maalaus, joka on joskus odottanut valmistumistaan taiteilijan hyppysissä.

Reproduktio ei näyttänyt alkuperäisteoksen lailla maalikertymiä ja kaikkia siveltimen vetoja, mutta jotkut siinä näkyneet jäljet paljastivat teoksen olevan ainakin osittain maalaus. Oletin teoksen olevan sekatekniikalla toteutettu, mutta koko teos onkin akryyleilla maalattu. Taiteilija on käyttänyt runsaasti kerroksellisuutta ja hyödyntänyt niin ohennettua kuin todella paksua maalia. Taustan vuoret on maalattu ohennetulla maalilla, kun taas etualan hahmo nousee esiin tavaramuurissa käytettyjen paksuhkojen kerrosten avulla. Taivas ei olekaan yhtä valkoista sävyä, vaan siinä on käytetty vaalean alla tummia sävyjä, jotka hailakasti paistavat kerrosten alta läpi.

Teoksen tutkiminen sen luonnollisessa koossa herätti uusia kysymyksiä, jotka jäävät vielä vaille vastausta. Kiinnitin huomiota asioihin, joita silmäni eivät löytäneet reproduktiota tutkittaessa. Onko hahmolla viitta? Vai onko se varjo? Jos kyseessä on viitta, miksi kaukoputken jalustalle muodostuu varjo, mutta hahmolle ei? Mikä on valkoinen lanka miehen ympärillä? Kiinnittyykö se hänen takanaan oleviin tavaroihin? Tavaramuurin molemmin puolin on symmetrisesti asetettu televisiota muistuttavat laatikot, mutta miksi? Mitä nuo kaikki esineet ylipäätään ovat?

Olennaista alkuperäisteoksen kohtaamisessa oli myös taiteilijan henkilöllisyyden ja teoksen valmistumisvuoden paljastuminen. Teoksen tuoreuden osasimme ryhmämme kanssa päätellä jo ennen vahvistavaa faktatietoa, sillä emme olleet yhtä ryhmänjäsentä lukuunottamatta nähneet sitä aiemmin. Vaikka etualan hahmon vaatetus viittaa vanhempaan ajanjaksoon, teos tuntuu siinä käytetyn maalaustekniikan ja sommittelun vuoksi uudelta ja nykyaikaiselta. En osaa sanoa kuvittelinko taiteilijan selkeästi mieheksi tai naiseksi, vaan luultavasti unohdin koko sukupuolen arvailun, koska teoksen niin monet muut elementit kiinnostivat enemmän. Hanna Kanto ei ole minulle ennestään tuttu taiteilija, joten aloitan salapoliisityön.

Google-haku Hanna Kanto. Lappi. Omien pohjoisten juurien ja kulttuurin tutkiminen. Pohjoisen identiteetin arvokkuus. Pimeyttä valon pilkahduksilla. Tutkimusmatkailija. Bingo! Nyt näen selvästi Lapin vaarat ja tunturit teoksen taustalla, lumen ja taiteilijan itsensä teoksen keskiössä, tutkimassa innokkaasti niin tuttua, mutta samalla niin vierasta ympäristöä. En tiedä miksi ajatukseni eivät kääntyneet tuntureille, vaan suoraan Muumilaaksoon ja uniin. Toisaalta juuri Lapin maisemat tuovat mieleen satumaisen ja aution unimaailman utuisine lumisateineen.